Koillissanomat 27.2.2012:
Mielenterveyskuntoutujien omaisten jaksamisesta kannetaan huolta
Vertaistukea omaisten ryhmästä
Mieleltään sairastuneen omaisista lähes 40 prosenttia kokee eriasteisia masennuksen oireita pitkään jatkuneen uuvuttavan tilanteen aiheuttamana.
Toisessa tutkimuksessa vastaava luku lähentelee jopa 60 prosenttia.
Mielenterveyskuntoutujan omainen ottaa usein suurta vastuuta sairastuneen läheisensä elämästä. Hän toimii arjessa kuntoutujan asianajajana, hoitajana, parturina, opettajana ja milloin minkäkin alan asiantuntijana.
Tutulta kuulostaa, että monena saa olla ajatustenlukijana, oppaana ja neuvonantajana, koko ajan läsnä, yötä päivää, kertoo mielenterveyskuntoutujan omaisena 30 vuotta ollut Marjatta Räisänen.
Perjantaina Kuusamossa järjestetty Omaisen jaksaminen mielenterveyskuntoutujan rinnalla -paneelikeskustelu toi esiin vertaistuen suuren merkityksen omaisen jaksamisessa.
Tiedon puute, hätä, pelko ja avuttomuuden tunne läheisen sairauden edessä hämmentävät läheistä.
Mielensairauksia kun ei voi ennustaa eikä tiedä mitä se tuo mukanaan tai miten se etenee. Se, että saa tietoa ja pääsee puhumaan asiasta toisten kanssa, sillä on suuri merkitys. Puhumisesta vertaisryhmässä saa voimaa, omainen Matti Tornberg sanoo.
Vertaistukea on omaisille tarjolla. Kuusamossa on ryhmä toiminut 1990-luvulta alkaen ja toinen ryhmä oltaisiin valmiita perustamaan heti, kun siihen kiinnostuneita olisi tulossa.
Tämä ryhmä voisi olla suunnattu erityisesti vastasairastuneiden omaisille.
Ryhmää on yritetty perustaa, mutta vielä ei kiinnostuneita ole ollut tulossa, Kuusamon mielenterveys- ja päihdetyön osastonhoitaja ja omaisryhmän vetäjä Sirpa Keränen kertoo.
Omaisryhmän toiminnassa mukana on myös diakoniatyöntekijä Hilppa Lampila Kuusamon seurakunnasta.
Mielenkiintoa ja innostusta meillä olisi uuden vertaisryhmän perustamiseen.
Ryhmässä jaetaan tietoa ja kokemuksia sairastumisesta ja sen merkityksestä omaisiin ja lähipiiriin. Vertaistuki on hyvin tärkeää oman jaksamisen kannalta, Lampila sanoo.
Ulkopuolisen saattaa olla vaikea ymmärtää, mitä tarkoittaa mielenterveyspotilaan omaisena oleminen. Vertaistukiryhmissä omaiset kohtaavat toisia, samassa tilanteessa eläviä omaisia ja vaihtavat kokemuksia arjessa selviytymisestä.
Puhumattomuuden kulttuuri on ympäröinyt keskustelua mielenterveysongelmista Suomessa vuosikymmeniä. Paneelikeskusteluun osallistunut Tornberg kertoo psyykkisistä ongelmista puhumisen olevan vieläkin vaikeaa osalle ihmisistä ja puheenaihetta vaihdetaan nopeasti.
Omaisten kertomukset puhuvat erittäin suuresta yksinäisyydestä ja puhumattomuudesta nimenomaan mielensairauden kohdalla.
Asenteet muuttuvat hitaasti, vaikkakin parempaan suuntaan ollaan menossa.
Töitä tiedon lisäämisen eteen tehdään muun muassa tiedottamista parantamalla, kertoo paneelissa keskustelua ohjannut omaistyöntekijä Sanna Hyry Hyvän mielen talo ry:stä.
Kuusamossa mielenterveyden sairastavuuden prosentti on korkea. Esimerkiksi toimintakeskus Riihen vaikutuspiirissä on noin 180 mielenterveyskuntoutujaa.
Hyvän mielen palveluasemalla järjestetyssä paneelissa keskustelivat Räisäsen, Tornbergin ja Keräsen lisäksi kokemuskouluttaja ja mielenterveyskuntoutuja Alli Törmänen sekä Kuusamon mielenterveyden tuki ry:n puheenjohtaja Tarmo Raatikainen.
Omaisten vertaisryhmän toiminnasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Hilppa Lampilaan p. 050-591 3438 tai Sanna Hyryyn p. 041-5402354.
